Työsuojelu painottuu entistä enemmän sosiaalipsykologisiin riskeihin

Globalisaatio lisää työvoiman liikkuvuutta, digitalisaatio ja robotiikka myllertävät työelämää. Ulkoistaminen, alihankinta ja ostopalvelut lisääntyvät, työsuhteet pirstaloituvat. Työpaikoista tulee ”yhteisiä”, joissa usean eri alan työntekijät pakertavat samoissa tiloissa.

Työelämän ennustetaan muuttuvan hurjaa vauhtia. Joidenkin arvioiden mukaan 30–50 prosenttia nykyisistä työtehtävistä katoaisi 10–20 vuoden kuluessa. Ammatit eivät välttämättä häviä, mutta työn tekemistavat ja toteutus mullistuvat.

Muutos asettaa työsuojelun entistä kovempien haasteiden eteen.

– Luottamuksen merkitys työpaikoilla korostuu, kun suora valvonta vähenee ja työ itsenäistyy. Ihmissuhdetaidot ja nopea sopeutuminen muutoksiin sekä epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeiksi taidoiksi vaihtuvissa työyhteisöissä, kuvaa työsuojelun ja -turvallisuuden haasteita Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela blogissaan.

Jo nyt mutta varsinkin tulevaisuudessa työntekijältä vaaditaan itsensä johtamisen taitoja sekä rajojen asettamista muun muassa työajan ja työmäärän suhteen. 

– Myös organisaatiotason johtajuudelta vaaditaan uutta, laaja-alaista otetta. Hyvän johtajuuden merkitys korostuu entisestään, Hanhela sanoo.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Työelämän laatuun panostettava

Hanhelan mukaan työturvallisuusriskien painopiste on siirtymässä yhä enemmän psykososiaalisten tekijöiden suuntaan. Kuormitusta lisäävät esimerkiksi työn hajanaisuus, jatkuvat muutokset, suurien tietomäärien käsittely ja monitehtäväympäristöt.

– Uusi teknologia tuo mukanaan uusia riskejä. Nanoteknologia ja sähkömagneettisten kenttien yleistyminen ovat siitä hyviä esimerkkejä. Mutta myös perinteiset työympäristöriskit ovat edelleen tärkeitä. Tuntosarvien on koko ajan oltava pystyssä ja ketterään työturvallisuustutkimukseen on panostettava, Hanhela linjaa.

Työtehtävien vaatimustason kasvaessa myös ylikuormituksen vaara kasvaa.

– Samanaikaisesti lisääntyvä kilpailu edellyttää työntekijöiltä entistä enemmän innovaatioita ja luovaa toimintaa. Koska ylikuormittunut henkilö ei yleensä ole luovimmillaan, yhtälö ei toimi, jos työelämän laatuun ei panosteta riittävästi.

Rauno Hanhela muistuttaa, että nopeissa toiminnan ja rakenteiden muutoksissa riskit on otettava aina yhä uudestaan haltuun.

– On tehtävä nopeita ja täsmällisiä riskienarviointeja, koulutettava ja perehdytettävä uudet henkilöt, sovittava menettelytavoista vaihtuvien kumppaneiden kanssa. Tulevaisuuden työsuojelutyö edellyttää nykyistäkin tehokkaampaa työterveys- ja työsuojeluyhteistyötä.

– Nopean reagoinnin onnistuminen edellyttää, että työterveyden ja -turvallisuuden hallinta on kiinteä osa organisaatioiden johtamista ja linjaorganisaation sekä koko henkilöstön toimintaa. Tämä lisää linjaesimiesten turvallisuusosaamista ja samalla korostaa työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon asiantuntijaroolin integroimista johtamisjärjestelmiin, Hanhela sanoo.

Työelämän muutoksen nopeutta on vaikea ennustaa.

– Toistaiseksi muutos on ollut varsin hidasta. Kolme neljäsosaa suomalaisista on edelleen perinteisissä, pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa, Rauno Hanhela sanoo.

Hyvä työturvallisuus parantaa tulosta

Työsuojelun tarkoituksena on ehkäistä, vähentää ja poistaa työssä ja työoloista aiheutuvia tapaturmia, ammattitauteja sekä terveydelle haitallista fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.

Työsuojelulainsäädäntö on niin sanottua pakottavaa oikeutta eli lain pykäliä on noudatettava yleisen edun tähden.

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä onkin pudonnut 50 vuodessa yli 400:stä noin 30:een vuodessa, samoin ammattitautiepäilyjen määrä on puolittunut vajaassa 10 vuodessa. Työtapaturmien kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt 125 000 tasolla jo kymmenkunta vuotta.

Huono työturvallisuus ja -terveys käyvät yleensä yrityksille kalliiksi, hyvä puolestaan parantaa tulosta. Tutkimusten mukaan jokainen työturvallisuuteen ja -terveyteen sijoitettu euro tuottaa 2,2 euroa. Niin ikään tiedetään, että työsuojeluun panostavat yritykset menestyvät ja kestävät paremmin kovassakin kilpailussa.

Laajasti ottaen työsuojeluun kuuluu:

• työturvallisuustoiminta eli työtapaturmien torjunta ja henkinen työsuojelu
• työpaikkaterveydenhuolto eli ammattitautien ja muiden työstä aiheutuvien sairauksien torjunta
• työsuhdelakien valvonta eli esimerkiksi työaikaan ja nuorten työntekijöiden asemaan liittyvät kysymykset
• työpaikkasuojelu, esimerkiksi palontorjunta ja väestönsuojelu
• työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvalvonta

Työsuojelua johtaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö, joka on laatinut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset. Niissä määritellään tavoitetila vuoteen 2020 (luvut osoittavat muutosta vuoteen 2010):

• ammattitautien määrä vähenee 10 prosenttia
• työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 prosenttia
• työn aiheuttama koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 prosenttia
• työn aiheuttama koettu henkinen kuormitus vähenee 20 prosenttia.

Työsuojelu työnantajan vastuulla

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Vastuut ja velvollisuudet alkavat siitä hetkestä, kun firmaan on palkattu ensimmäinen työntekijä.

Työnantajan on tiedettävä kaikki työpaikan haitta- ja vaaratekijät ja varauduttava niiden torjuntaan. Hänen on myös pidettävä huoli siitä, että työntekijöillä on riittävät tiedot ja taidot tehdä työnsä turvallisesti. Ellei työnantajalla ole tähän riittävää osaamista, se on hankittava ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Jokaisella työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma, jossa on kuvattu työpaikan turvallisuuden kehittämiskohteet sekä tavoitteet ja tehtävät työn turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi. Ohjelma perustuu riskien arviointiin: riskit kartoitetaan, niiden suuruus ja todennäköisyys arvioidaan, ja tämän jälkeen päätetään toimista, joilla riskejä hallitaan tai ne poistetaan kokonaan.

Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö (ellei toimi itse tehtävässä), työntekijät puolestaan valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseen. Työsuojeluvaltuutettu on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää.

Jos työntekijöitä on vähintään 20, työpaikalle on muodostettava myös työsuojelutoimikunta, jossa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus.

Paitsi yleinen huolehtimisvelvollisuus, työnantajan vastuulla on pitkä lista arkisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi työn suunnitteluun, perehdyttämiseen, kuormitukseen, ergonomiaan sekä opastukseen ja ohjaukseen työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Eri toimialoilla on myös alakohtaisia työturvallisuuteen liittyviä säännöksiä.

Myös työntekijän on noudatettava työturvallisuuslakia sekä työnantajan ohjeita sekä määräyksiä. Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakava vaara hengelle tai terveydelle.

EU:ssa painopiste pk-yrityksiin

Suomen liittyessä EU:hun 1995 pelättiin, että jäsenyys unionissa heikentäisi työsuojelun kokonaistasoa Suomessa. Pelko ei toteutunut, tosin työsuojelun taso ei myöskään jäsenyyden ansiosta ole noussut.

Suurin osa Suomen uudesta työsuojelulainsäädännöstä perustuu EU-direktiiveihin, joiden valmisteluun myös suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet.

Työterveys ja työturvallisuus ovat EU:n yhteisen sosiaalipolitiikan yksi tärkeimpiä osa-alueita. Viime vuosina painopiste on ollut pk-yrityksissä, joita EU:ssa oli vuonna 2013 peräti 21,6 miljoonaa. Valtaenemmistö eli 92,4% EU:ssa toimivista yrityksistä luokitellaankin alle 10 työntekijän mikroyrityksiksi.

Pienten yritysten työntekijöiden on todettu olevan alttiimpia riskeille kuin työntekijöiden suurissa yrityksissä. Pienten yritysten on myös vaikeampi hallita riskejä. Yritystutkimusten mukaan työsuojelun haasteet ovat sitä suuremmat, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse.

– EU:n tavoitteena on paitsi ehkäistä työn vaaroja myös yhdistää eri poliittisia välineitä jäsenmaissa: lainsäädäntöä, sosiaalista vuoropuhelua, hyviä käytäntöjä ja taloudellisia kannustimia, kertoo Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto nettisivuillaan.

EU:n johtavilla työsuojelutarkastajilla on myös yhteinen komitea (SLIC) ja sen alaisia työryhmiä.

Jäsenmaat tekevät yhteistyötä työsuojeluvalvonnassa monella eri tavalla. Mailla on esimerkiksi tarkastajavaihtoa, työsuojeluvalvonnan tiedonvaihtoverkko (SLIC-KSS) ja yhteisiä valvontahankkeita. 

Kansainvälistä yhteistyötä työsuojelussa Suomi tekee myös Pohjoismaiden sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa.

Mitä sanoo laki?

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on säädetty vuonna 2006. Sen tarkoituksena on turvata työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen. Lisäksi laki edistää työympäristöä ja työoloja viranomaisvalvonnan sekä työntekijän ja työnantajan yhteistoiminnan avulla.

Oheisesta linkistä löytyvät kaikki säädökset, joita työsuojeluviranomaiset valvovat. www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/toiminta/lainsaadanto

Katso lisää